"Ursäkta, talar du svenska?" : En studie över sjukskötarstuderandenas uppfattningar om svenskstudier vid yrkeshögskola samt deras motivation att använda svenska med patienter

Tutkielmassa tarkastellaan sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ammattikorkeakoulussa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä omasta ruotsin kielen taidostaan sekä heidän motivaatiotaan käyttää ruotsia ruotsinkielisten potilaiden/asiakkaiden kanssa käytännön harjoittelujaksoilla tai työpaikoilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokevatko sairaanhoitajaopiskelijat ruotsin kielen opiskelusta ja ammattikorkeakoulun ruotsin opinnoista olevan hyötyä heidän tulevassa ammatissaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös mahdollisia eroja motivaatiossa ruotsin kieltä ja sen käyttöä kohtaan tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden välillä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kieliopinnot ja niiden määrä vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Sairaanhoitajan tutkintoon kuuluu vähintään yksi pakollinen ruotsin kurssi, jonka laajuudeksi suositellaan 5 opintopistettä. Jokainen ammattikorkeakoulu päättää kuitenkin itse opetussuunnitelmastaan ja kieliopintojen laajuudesta. Tässä tutkimuksessa esitellään mukana olleiden ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat ruotsin kielen opintojen osalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu motivaatiota ja asenteita koskevasta kirjallisuudesta ja erityisesti keskeisimmistä motivaation käsitteistä. Tämän lisäksi tarkastellaan toisen kielen oppimisen käsitteitä ja keskeisimpiä teoriasuuntauksia tämän tutkimuksen kannalta sekä esitellään kommunikatiivista kompetenssia osana kielenoppimista. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2016 suomenkielisellä sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 125 sairaanhoitajaopiskelijaa Turun, Vaasan ja Laurean ammattikorkeakouluista. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskeli toista tai kolmatta vuotta sairaanhoitajaksi, mutta joukossa oli myös ensimmäisen ja neljännen vuoden opiskelijoita. Enemmistö opiskelijoista oli suorittanut tutkintoon kuuluvan pakollisen ruotsin kurssin kyselyn toteutuksen aikaan. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Kyselylomakkeen avoimien vastausten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Lisäksi osa kyselylomakkeen vastauksista analysoitiin määrällisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajaopiskelijoiden käsitykset ruotsin opiskelusta ovat pääosin positiivisia. Opiskelijat kokevat ruotsin kielen taidosta ja ruotsin opiskelusta olevan hyötyä tulevassa ammatissaan ja enemmistö tutkimukseen osallistuneista sairaanhoitajaopiskelijoista on melko tai hyvin motivoitunut kehittämään omia ruotsin kielen taitojaan. Erityisesti ammattisanaston oppiminen ja kyky keskustella ruotsiksi ruotsinkielisten potilaiden kanssa on opiskelijoille tärkeää. Sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaatio käyttää ruotsia on hyvä, sillä yli puolet tutkimukseen vastanneista opiskelijoista käyttää ruotsia ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Opiskelijat perustelevat ruotsin kielen käyttöä muun muassa sillä, että Suomi on kaksikielinen maa ja potilaita tulee palvella heidän omalla äidinkielellään. Sairaanhoitajaopiskelijat antavat kritiikkiä vähäiselle ruotsin kurssien määrälle ja toivovat lisää ruotsin kursseja ja opetusta ammattikorkeakouluihin. Tutkimukseen osallistuneiden ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajaopiskelijoiden motivaatiossa ja asenteissa ruotsin kieltä kohtaan ei ollut havaittavissa suuria eroja. Ruotsin kielen käyttö potilaiden kanssa on yleisintä Vaasan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoilla